Flea Market Finds of the Month 4

A year ago the land was covered with snow. I remember the year before that and a few more. The blank spots start at somewhere between age ten and twelve. I remember playing in snow when I was a child. I built big snow forts, guarded by giant snowmen riding clean white horses. I remember the day my hand wandered in a horse’s thick mane for the first time. I felt big when I was sitting in the saddle for the first time. But at the same time I felt so small and weak.

I can’t remember what my first outfit was. I’ve seen old photos. I have a vague impression of what kind of clothes I wore. It’s the year 2015 now. I’m 22 years old. I wear what I want. I have the ability to make decisions, the skills to succeed and the eye to choose. My love for older clothing doesn’t come from anything I wore as a child or my mother’s wardrobe where I found a bright yellow suit. It’s an old feeling inside me. An order that I subconsciously obey. Vintage stores have the most beautiful smell I know. It’s a mixture of perfumes and worn leather. A combination of the lives of all those people. Every garment, every shoe and every bag tells it’s own story.

_MG_9606-Edit

Every piece of clothing is like a mystery that lands before Sherlock Holmes. A question without an answer, an adventure waiting. A caped man sneaks near the wall of a building and disappears into the shadows. A lit window shows a glass of whiskey being poured and then consumed. Nervous glances down the street. The caped man appears again. An old leather satchel reveals a camera. A few quick snaps of the lit window and the people in the window. A job fulfilled. The shadows call for the wanderer. The man of the shadows answers. The cape flutters and the man has disappeared.

_MG_9643-Edit

The almost hundred years old house holds many secrets. A rosy scent of perfume hovers in the hallway. The creaking of the floorboards follows the steps. Large kitchen is filled with chatter. The house seems huge in the eyes of a small wanderer. Steep spiral stairs leading upstairs tempts to walk them. The steps lead to a wooden door and a large key. The urge to open the door is strong. The lock is jammed, the secrets don’t want to be revealed.

_MG_9745-Edit

This time I showed you my flea market finds of December and January on the same post. There are only few, but they are good. The brown leather satchel was free. I found it from an online flea market and picked it up for free. The felt hat and the dark cape were from the same place. Those two cost the most this time. My wardrobe has also gained two leather belts. One of them was from a vintage store in Helsinki called Sailor’s Tears. The belt is a perfect pair with the cowboy boots I showed in the previous FMFOTM-post. The other belt is a very simple black one. The red dress, knee length wool skirt and the thick coat is from the same charity shop. Every one of them is perfect for the winter. As a cherry on top there’s the thick and colorful wool sweater. It’s ideal for lounging on the sofa with a big mug of tea.

_MG_9759-Edit

What kind of treasures have you found on flea markets? Join the conversation by taking a picture and sharing it on Instagram or Twitter using the hashtag #FMFOTD (Flea Market Find Of The Day).

Vuosi sitten tähän aikaan maata peitti hohtavan valkoinen lumikerros. Muistan sitä edeltävän vuoden ja vielä muutaman taaksepäin. Mustat aukot alkavat jostain kymmenen ja kahdentoista vuoden välistä. Muistan leikkineeni lapsena lumessa. Rakensin suuria lumilinnoja, joita vartioivat jättimäiset lumiukot, jotka ratsastivat puhtaan valkoisilla hevosilla. Muistan päivän, jona käteni vaelteli ensimmäistä kertaa hevosen paksunkarheassa karvapeitteessä. Istuessani ensimmäistä kertaa satulassa tunsin itseni suuureksi, mutta samalla niin kovin pieneksi ja heikoksi.

En muista millainen ensimmäinen asuni oli. Olen nähnyt vanhoja valokuvia. Päässäni on jonkinlainen käsitys siitä, millaisia vaatteita käytin. Nyt on vuosi 2015. Olen 22-vuotias. Puen päälleni mitä haluan. Minulla on kyky päättää, taito onnistua ja silmää valita. Rakkauteni vanhoihin vaatteisiin ei kumpua lapsuusvuosieni vaatteista tai äitini vaatekaapista, josta löysin kirkuvan keltaisen jakkupuvun. Se on vanha tunne sisälläni. Se on kuin käsky, jota alitajuisesti noudatan. Vintageliikkeen tuoksu on kaunein tuoksu mitä tiedän. Se on sekoitus parfyymeja ja kulunutta nahkaa. Siinä yhdistyy lukuisten ihmisten eletty elämä. Jokainen vaate, jokainen kenkä ja laukku kertoo omaa tarinaansa.

_MG_9606-Edit

Jokainen vaate on kuin Sherlock Holmesin eteen putoava mysteeri. Kysymys vailla vastausta, eteen avautuva seikkailu. Seinän vierustaa kulkeva viittamies katoaa suuren rakennuksen langettaman varjon suojiin. Valoisasta ikkunasta näkyy, kuinka viskilasi täytetään ja kumotaan. Hermostunutta vilkuilua kadun suuntaan. Viittamies ilmestyy taas. Vanhasta nahkalaukusta kaivetaan esiin kamera. Nopeat kuvat valoisasta ikkunasta ja sen ihmisitä. Täyteenpantu tehtävä. Varjot kutsuvat kulkijaa. Varjojen mies vastaa kutsuun. Viitta heilahtaa ja mies katoaa.

_MG_9643-Edit

Lähdes satavuotias puutalo kätkee sisäänsä useita salaisuuksia. Eteisessä leijailee ruusuisen parfyymin tuoksu. Lattialaudat narisevat askelten tahdissa. Talon suuren keittiön täyttää puheensorina. Pienen kulkijan silmin talo on äärettömän suuri. Yläkertaan vievät jyrkät kierreportaat houkuttelevat askeltamaan niitä pitkin. Askelten viedessä ylös törmää puiseen oveen ja suureen avaimeen. Halu avata ovi on suuri, suorastaan pakottava. Lukko on jumissa, salaisuudet eivät halua tulla paljastetuiksi.

_MG_9745-Edit

Tällä kertaa näette kahden kuukauden kirpputorilöydöt kerralla. Niitä ei ole paljon, mutta laatu on sitäkin korkeampi. Ruskea nahkalaukku oli ilmainen. Se ei ole varsinaisesti kirpputorilöytö. Löysin sen nettikirppikseltä ja sain sen itselleni noutoa vastaan. Huopahattu ja tumma viitta ovat löytöjä samasta paikasta. Ne ovat tämänkertaisista löydöistäni hintavimpia. Vaatehuoneeni on saanut lisävahvistusta myös kahdesta nahkavyöstä. Toinen niistä tarttui mukaani vieraillessani Helsingissä sijaitsevassa Sailor’s Tears nimisessä vintageliikkeessä. Vyö on täydellinen pari aikaisemmassa FMFOTM-postauksessa esiteltyjen ruskeiden bootsieni kanssa. Toinen vöistä on pelkistetyn yksinkertainen musta. Punainen mekko, polviin asti ulottuva villahame ja paksu takki ovat samalta kirpputorilta. Jokainen niistä on mitä täydellisin talvivaate. Kirsikkana kakun päällä on värikäs ja paksu villapaita. Se päällä on mukava lojua kotisohvalla suuri mukillinen höyryävää teetä kädessään.

_MG_9759-Edit

Millaisia kirputorilöytöjä olet itse tehnyt? Osallistu keskusteluun nappaamalla kuva ja jakamalla se Instagramissa tai Twitterissä käyttäen tägiä #FMFOTD (Flea Market Find Of The Day).

20 comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top Leave a commment